perjantai 10. elokuuta 2012

Akkaväen Apupaketti

Hyvä ystävä on menossa naimisiin ihan tuota pikaa ja hänelle järjestettiin polttarit. En itse pääsyt mukaan koko päiväksi, joten halusin antaa hänelle jotakin. Jotakin pientä ja hauskaa... Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi vaikka ja mitä. Lopulta päätin koota hänelle "Akkaväen Apupaketin". Osa näistä on netistä löydettyjä juttuja ja osan keksin itse, en varmaan ensimmäistä kertaa maailmassa, mutta kuitenkin.

Apupaketti näyttää tältä:


Ja se sisältää seuraavat apuvälineet arkeen:


Pattereita... sitten kun omat ovat loppu...
Kuminauhaa... kun tarvii venyy-yyyy...


Vaseliiniä... ja taas luistaa... (ihan mikä vaan)
Mustat sukat... niin sun ei tarvi olla...


Tulitikut... että edes joskus sytyttää...
Rautalankaa... jos pitää vääntää rautalangasta...


Tikkuja... joka vanhoja kaivelee... (sitä tikulla silmään)
Kello... mikään ei tule kello kaulassa... (vanhuus eikä vahinko)


Peili... joskus on itsekin katsottava... (tai löytää syyllinen)
Kynttilä... EI saa polttaa molemmista päistä...

Löysin netistä hauskan lahjakortti-idean ja tein sankarille viisi "kaukosäädin" lahjakorttia. Nämä siis miehelle annetaan, jotta hän saa kerrankin kaukon itselleen :) Kaikissa viidessä kortissa on eri ajat, joihin lahjakortti oikeuttaa. Nämä toiset, joihin idea tuli omasta päästä, "ota olut ja rauhotu" -kortit ovat "lepyttelykortteja" seuraaviin tilanteisiin: 1. Kun vaimo on shoppaillut liikaa... 2. Kun vaimo lähtee (taas) tyttöjen iltaan... 3. Kun valkoinen työpaita onkin pesun jälkeen pinkki... 4. Kun vaimo unohti laittaa ruokaa... 5. Kun vaimo kaipaa hetken hiljaisuutta...



Kokonaisuutena tämä oli hauska lahja! Saatiin hyvät naurut! Ja tämä pitää ehdottomasti antaa saajalle niin, että antaja kertoo koko ajan mihin tarkoitukseen mikäkin on. Tässä oli helppo ottaa hääparin elämästä, työstä, perheestä ja muusta viitteitä tarvikkeiden käyttötarkoitukseen.

Kaikki "tagit" on tehty hyvin yksinkertaisesti. Teksti on printattu, leikattu, pyöristetty kulmat ja turhittu vähän musteella. Sitten vain erivärisiä kartonkeja leikataan sopivan kokoisiksi, pyöristetään, tahritaan musteella ja tekstilappu liimataan kiinni. Reijät naurua varten haluamaasi kohtaan ja narulla kii. Helppoa! Tähänkin olisi saanut menemään paaaaaaljon enemmän aikaa, mutta tunnetustihan tuo aika ei ole mun puolella :)

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Nikkarointeja

Koulussa päästiin tekemään puutöitä, joista nautin suuresti!! Nämä ovat olleet jo kauan valmiina, mutta pitihän niidenkin tänne päästä. Kuvat ovat vähän mitä sun sattuu, nyt ei ollut mahdollisuutta kuvata kaikkia uudestaan.

Tämä oli minun näyttötutkintotyö, aputaso á la Maakari:


Ja tässä pintakäsiteltynä:


Valkoiset osat ovat maalattu petsilakalla ja taisinpas vetästä kolmeen kertaan. Kanteen on käytetty Vanhan Ajan Viimeistelyä. Nyt voisin valita pintakäsittelyaineet toisin, kun kokemusta on kertynyt. Aputasolle ovat päätyneet lasipurkit ja keittokirjat, vallan käytännöllinen kapistus siis :)

Lokerikko oli aivan ex-tempore työ ja se menikin siskolle koru-lokerikoksi:



Ja täytyypä sanoa, että nyt kun näen tämän täynnä ihana koruja, niin tekisi mieli tehdä itselle samanlainen. Lokerikkoon käytin myös petsilakkaan ja sen kuivuttua leimasin ihan tavallisella askartelumusteella laatikon pinnan kauttaaltaan sekä "jewelry" tekstin. Tähän en tainnut laittaa edes lakkakerrosta päälle ja hyvin on pysynyt!

Nämä pakit olivat ihan ensimmäinen puutyöni koulussa:



Alempi pakki, joka on isompi, meni siskolle työkalupakiksi. Muuten hyvä, mutta hän ei ole raskinut laittaa siihen työkalun työkalua... On kuulemma liian hieno pilattavaksi likaisilla työkaluilla, vaikka juuri sitä varten tämän tein. Pienempi pakki jäi itselle ja on tällä hetkellä koristeena ja kauniiden vanhojen patenttipullojen säilytys pakkina. Nämä on myös käsitelty Vanhan Ajan Viimeistelyllä.

Ollapa oma verstas... :)

tiistai 7. elokuuta 2012

Kortista tuli "kirja"

Lähti vähän lapasesta tämän onnittelukortin teko... Oli niin rakas ihminen kyseessä, että halusin tehdä jotain muuta kuin vain tavallisen kortin ja lopputulos oli tämä:


Ideat lähti vyörymään ja rönsyilemään tätä tehdessä, joten niinhän siinä kävi, että aika loppui kesken... Sain kyllä koko kortin valmiiksi, mutta olisin voinut viimeistellä ja lisätä juttuja hamaan tulevaisuuten asti :) Olen kyllä lopputulokseen tyytyväinen, vaikka aina ois omasta mielestä parannettavaa...


Tästä kannesta pidän toooodella paljon! Taustapaperi on ihana, kirjaimet maalasin ja leimasin. Nauhat on vain solmittu renkulaan.


Sivu 1 on maalattu ja yksikertaisesti lisätty vain sankarin täydet kymmenet. Toinen sivu on vuorattu taustapaperilla, johon tehty kuviot maskilla ja musteella. Teksti on embossattu.


Kolmanteen sivuun käytin jälleen taustapaperia, maskia ja mustetta. Mittanauha on tarra, jonka pysyminen oli taistelun tulos. Viereinen sivu on reunoilta maalattu ja päälle liimattu palanen vanhasta kirjasta. Sitten taas maskia ja mustetta. Semmoinen moka kävi, että kirjan sivua liimatessa en älynnyt ollenkaan tarkistaa missä on renkulan paikka ja tietenkin teksti on nyt väärinpäin, mutta ei haittaa!


Viides sivu on tehty samalla lailla kuin neljäskin ja numerot on leimattu. Seuraavaan tulikin prossimaali ja tarrakirjaimet. Alareunaan piti tulla eyeletit, mutta mun työkalu ei suostunut niitä kiinnittämään tai sitten vika oli käyttäjässä... Valmiisiin ja liian isoihin reikiin lisäsin haaraniitit.


Tämä 7:s sivu on myös maalattu pronssimaalilla, vaikkakin tässä näyttää enemmän kultaiselta. Viereinen sivu on päälystetty kartongilla, teksti leimattu ja siirtokuva lisätty. Tässä vaiheessa alkoi jo aika loppua, lopputulos ei siis ihan ole sitä mitä ajattelin.


Viimeisen aukeaman vasen sivu on päälystetty lahjapaperilla ja numerot on embossattu. Oikea sivu on myös kartongilla vuorattu, vähän maskia ja mustetta, teksti käsin kirjoitettu ja pari maalattua koristetta lisätty.


Takakanteen en sitten mitään ehtinytkään tekemään...

Oli tosi kiva tätä tehdä, aikaa tosin olisi voinut käyttää vieläkin enemmän. Kortin saaja oli onnesta soikea ja se on pääasia :)

maanantai 14. toukokuuta 2012

Mihin tämä aika katoaa...?

No johan on kulunut aikaa siitä, kun viimeksi täällä kävin. Ei kyllä sais näin pitkiksi ajoiksi jättää blogia, mutta jos ei ehdi, niin ei ehdi, piste. Ei pidä olla itelle vihainen, pitää vain hyväksyä, että aina ei ehdi, piste. Omasta ehtimättömyydestä huolimatta ehdin ihanasti kahdehtia kaikkia teitä ahkeria päivittäjiä, joilta tulee uusia ihania juttuja melkein päivittäin!

Tähän pariin kuukauteen on mahtunut vaikka ja mitä, iloa ja surua. Ja todella paljon töitä!! Töiden takia kaikki muu onkin jäänyt, mutta nyt, nyt pitäisi olla taas aikaa. Aikaa harrastaa, tavata ystäviä, laittaa kotia, päivittää blogia!

Olen maalannut olohuoneen seinän, mistä jo aikaisemmassa kirjotuksessa haaveilin. Olen tehnyt kirpparilöytöjä. Olen tehnyt taulun. Olen askarrellut. Olen käynyt messuilla. Olen virkannut. Mutta näistä lisää tuonnempana. Ja huomasin juuri listatessa tekemisiä, että olenhan mie tehnyt muutakin kuin töitä, positiivinen ylläri:) Ja tänään alkoi pyöräilykausi, ehkä vähän myöhään jonkun mielestä, mutta mulle ihan ok.

Kävin siis pikaisesti Helsingin Messukeskuksessa Kädentaitomessuilla. Pääsin sinne tosin vasta tuntia ennen sulkemisaikaa, mutta huomasin sen riittävän paremmin kuin hyvin. Samalla siellä oli muitakin messuja, mutta niiden kiertäminen jäi haaveeksi. Enkä kyllä tiedä, oisko ne mua niin paljon kiinnostaneetkaan.

Messuilta löytyi kuitenkin (niin kuin aina) kotiintuomisia ja tässäpä ne ovat:


Aika pieni saalis, mutta sitäkin tarpeellisempi. Sain kauan kaipaamani kuumailmapuhaltimen, jei! Aikaisemmin siis käytin sellaista maalinpoistoon tarkoitettua, siinä meinasi sormetkin sulaa:) Sitten löytyi paperia, teippiä, kankaita, pari minialbumia sekä kulmalävistäjä. Ja melkein kaikille on ollut jo käyttöä, saa olla tyytis!

Viime viikolla kun kävin isossa kaupassa ostin taas uudet yrtit. Rakastan ruohosipulia ja basilikaa!! Ja aina vannon, että nyt istutan ne ruukkuihin ja huollan niitä hyvin, jotta niistä riittäisi iloa pitkäksi aikaa, mutta joka kerta se on jäänyt... Paitsi nyt, nyt ne ovat omissa ruukuissaan:


Sinkkiruukut ja vanhat kirpparilta hankitut haarukat saivat yrtit näyttämään vieläkin herkullisimmilta!! Saa nähdä kauanko meillä viihtyvät.

Olen myös pääsemässä korttiaskartelun saloihin, hitaasti mutta varmasti:


Tähän Äitienpäiväkorttiin on bongattu idea Fiskarettesin ja Emmon blogeista. Erona vain se, että ompelin käsin nuo ompeleet, enkä käyttänyt konetta. Vähän kulutin reunoja ja vanhensin muisteilla. Sitten vain sydämiä sydänleikkurilla, lankaa ja kynä. Hyvin yksinkertainen, mutta miellytti saajan silmää ja sehän on pääasia!

Ja sitten seuraa kysymys: onko olemassa jotain sääntöä kenen ja minkä linkkejä saa omaan blogiin laittaa? Sen tiedän, että kuvia ei saa käyttää ilman lupia, mutta voinko huoletta linkitellä mua innostavia kirjoituksia omaan tekstiini? Help, piste.

Nyt on pakko mennä venyttelemään mun kipeitä jalkoja, jotta huomenna taas jaksaa pyöräillä! Ja heti kun saan kameran ohjelman toimimaan, niin sitten luvassa kuvia kaikista noista tekeleistä mistä alussa mainitsin.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

tiistai 14. helmikuuta 2012

Ikkunataulu valmiina

Sainhan mie tämän tehtyä. Meinasi kyllä jäädä tekemättä, kun sitä tiettyä teippiä ei ensin meinannut löytyä. Löytyi sitten kumminkin, juuri kun ajattelin, että ei sitä olekaan enää jäljellä.

Aikaisemmassa postauksessa, Ikkunataulu, pähkäilin tuota kuvien kiinnitystapaa. Ei se sitten mennyt kuin elokuvissa. Kaksipuoleinen teippi keräsi jokaikisen pölyhiukkasen joka paikasta, niin että teippi näkyi selvästi kuvien ylä- ja alareunoissa. Joten luovutin ja laitoin kuvat lasien päälle.


Kyllähän ne tuossakin menee, mutta joku kaunis päivä vielä keksin miten saan kuvat lasin taakse. Ja jos jollakulla hoksottimet pelaa paremmin, niin kaikki vinkit ovat tervetulleita!

Ikkunataulun päällä olevat kehykset ovat Isän tekemiä ja siksi todella arvokkaita mulle. Mulla on aikeissa maalata olohuoneen vastakkainen seinä ja ajattelin, josko nuo pikkukehykset maalaisi myös samalla värillä. Hmm... sitä sietää miettiä. Niin ja olis ihana maalata tuokin seinä, mutta tulin siihen tulokseen etten tähän vuokra-asuntoon tee enempää pintaremonttia. Laitoin makuuhuoneeseen aivan ihanan tapetin, joka siis jää siihen kun tästä lähdetään. Nyt se ehkä vähän harmittaa, koska kyseistä tapettia ei valmisteta enää. Mutta nautin siitä nyt vielä kun voin!

Hyvää Ystävänpäivän iltaa!

maanantai 13. helmikuuta 2012

Aarre no.2

No niinhän se viikonloppu sitten oli ja meni, viuhahti vain! Joskus käy näin, ettei edes tajua, kuinka nopeasti nämä päivät vain vierivät eteenpäin...

Tässäpä nyt sitä luvattua kuvamateriaalia aarteen kotiin saapumisesta. Olihan homma roudata viidenteen kerrokseen, onneksi oli puolisko ja lisäkädet apuna.


Kaappi on siis huudettu huuto.net:stä ja onneksi sijainti oli lähellä, joten aika nopeasti huudon päättymisen jälkeen sain tämän aarteen haettua. Sisuksiina syö juuri niin paljon tavaraa, kuin olin toivonutkin. Kaikki kankaat, maalit, koulukansiot, tapetit ja muut tuiki-tarpeelliset-tavarat on nyt siististi omilla paikoillaan kaapin sisuksissa. Tämä oli kyllä nii-iin hyvä ostos, että! Aikaisemmin kaikki edellä mainittu tarpeisto lojui työpöydän alla ja vieressä, aiheuttaen suunnatonta päänvaivaa ja ärsytystä. Meillä kun ei ole työhuonetta, vaan työpiste, joka on ensimmäinen minkä ovesta astuessaan näkee. Nyt tila on siistimpi ja selkeämpi, mutta ei vielä valmis. Seuraava projekti onkin viedä työpöytä verstaalle ja loihtia tälle uusi-uljas-ulkonäkö.

Ja tulipa tässä huomattua, että mun kamera ei ole tikissä. Se on vanha ja vaikea. Käynnistyy jos haluaa. Jos haluan sen käynnistyvän, joudun antamaan pari napakkaa iskua. Ei hyvä. Tahtoo uuden!

Tässä vielä pari fiilistely kuvaa.


torstai 9. helmikuuta 2012

Ikkunataulu

Ostin ajat sitten neljä vanhaa valkoista ikkunaa, joissa on kolme ruutua kussakin. Maali on tietysti {niin kuin kuuluukin minun makuuni} kulunut, muutoin ovat hyväkuntoiset ja ikkunalasit ovat ehjiä. Yksi niistä on päätynyt olohuoneen seinälle television yläpuolelle vaakatasoon. Olen jo kauan halunnut käyttää ikkunaa tauluna ja vihdoin sain asialle tehtyä jotain.

Puoliskon ottamista kuvista Mexicon ja Kuuban reissuilta oli vaikea valita kolmea kuvaa, kaikki olivat niin hienoja! Pienen pohtimisen jälkeen oli kolmen kärki kuitenkin aika selvä:


Järjestystä en vielä tiedä, mutta kuvat on nyt kehitetty ja odottavat viikonloppuna tapahtuvaa asennusta. Mietin vielä, että miten saan kuvat lasin taakse ilman, että mitään kiinnitysmenetelmiä näkyy. Haluan, että kuvat ovat lasin takana, jolloin tulee enemmän se fiilis, että kuvat ovat "kehystettyjä". Kävisiköhän tuollainen skräppäykseen tarkoitettu kaksipuoleinen ohut teippi? Mikä ikinä sen oikea nimi onkaan... Sitä löytyisi sopivasti laatikosta, täytyypä kokeilla. Jos ei toimi, niin milläs ne sitten laittaisi? Ehdotuksia otetaan vastaan!

Kun saan ikkunatauluni valmiiksi, niin laitanpa tännekin kuvia.

Lauantaina haen myös viimeisimmän aarteen, jonka huusin huuto.net:stä, en jaksais enää odottaa!! Siitäkin aarteesta viikonloppuna enemmän!