Annetaan!

Melkein unohdin, tilauksen (katso edellinen postaus) mukana tuli 2kpl "MagnoliaINK" -lehteä ja annan mielelläni toisen pois, koska en todellakaan tarvitse kahta! Tuo leimakuvien värittäminen ei muutenkaan taida kuulua lempparijuttuihin, koska en ole sitä kokeillut (vielä)...

Ensimmäinen, joka osoitteensa mulle laittaa tänne: maakar@hotmail.com, saa lehden. Yksinkertaista :)

Posti kulkee

Craftica:ssa oli loppuunmyynti, he lopettivat verkkokaupan. Ja miten mie satuinkaan juuri ennen viimeistä myyntipäivää sinne seikkailemaan ja tuloksenhan arvaa... No, ei ollu kallista! Pari vikatikkiä taisi tulla, mutta tuunaamalla niitäkin tulen varmasti käyttämään.

Teippejä, paperilehtiö, 3 x A4 paperia, journalingpohjia, siirtokuvia, kirjaimia...

Paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-paperia-ja-niin-edelleen...

Ja sitten vielä vähän lisää paperia... Nuo muotoonsa leikatut on kivoja, samoin tuli hankittua pari kalvoa. Tuosta kellotaulukalvosta voi kivasti leikellä noita kelloja. En nimittäin usko, että siihen suoraan saa hyvännäköistä sivua tehtyä, siis en ainakaan mie! Alemmassa kuvassa noita herkkuja, eli vintage-tyylisiä tekstejä ja kuvia, nämäkinhän menevät leikeltäviksi muihin juttuihin, kunhan vaan raskii sen ekan leikata...

Ja nyt sit kyllä pitäisi tuottaa tännekin jotain näytettävää eikä vaan shoppailla :)

Arvontaa!

Tässä työpäivän lomassa ehdin tutustua sattumalta uuteen blogiin ja kas kas, siellähän on arpajaiset :) Ja palkintona on jättiläismäinen "A Mountain Of Prima"!

Blogin pitäjä Ingvild Bolme on uusinut bloginsa ulkoasun ja täytyy sanoa, että on todella hieno!

Ja se olis taas arpaonnen toivotukset :)

Emmo Arpoo

Emmon blogissa on huippu-arvonta!! Joten kaikki vaan klik-klik...

Arpaonnea!!

Iso 40

Päivää ennen juhlia sain inspiksen! Haluan tehdä sankarille kortin, enkä mitään pikkuruista korttia, vaan ISON!! Ja siitä se ajatus sitten lähti... Järjestettiin pienet ylläri-juhlat meidän ystävälle ja tosiaan päivää ennen sain idean, joka oli ihan pakko toteuttaa.

Ja tästä se lähti:

Hain Sinellistä paspartoutkartonkia ja hahmottelin siihen numerot. Mittaamalla päätin "paljon onnea" tekstin koon ja leikkasin kirjaimet ihan normi A4:sesta. Saatuani kirjaimet oikeisiin paikkohin, piirsin niiden ääriviivat kartongille. Tummensin lyijykynällä niitä kohtia, mitkä tuli leikata irti. Oli pakko ajatuksen kanssa merkitä leikattavat kohdat, ettei sitten vahingossa leikkaa väärästä kohdasta. Tässä vaiheessa säilytin vielä kirjaimet, onneksi, sillä niistä oli paljon hyötyä!

Seuraavaksi leikkaus:

Leikkasin kortin käyttämällä askarteluveistä ja saksia. Mitenkään turhan pikku-tarkka en nyt ollut, muuten leikkaisin sitä vieläkin :)

Leikkauksen jälkeen:

Ajatuksena alusta asti oli, että teksti ja numerot tulee erottaa toisistaan ja päätin, että kaikkien kirjainten sekä numeroiden väliin jää valkoinen alue. Nyt olin tietysti tahrinut lyijykynää joka paikkaan, joten ei muuta kuin pyyhekumi käteen. Sen jälkeen maalasin valkoisella akryylimaalilla kaikki mahdolliset välit ja lyijykynäviivat. Tässä vielä lähikuvaa, jos näkyis paremmin:

Sitten oli onnittelutekstin vuoro valmistua:

Ajattelin ensin, että teen myös onnittelutekstin erivärisistä ja -muotosista papereista, mutta muutin onneksi mieleni. Tajusin, että eihän teksti erotu ollenkaan numeroista, jos kaikissa on yhtä paljon kaikkea, vaikkakin kaikki erottaa toisistaan valkoinen väli... Tähän käytin vanhan kirjan sivuja ja niitä aiemmin leikkaamiani kirjaimia. Piirsin kirjainten ääriviivat sivuihin ja leikkasin itse kirjaimet muutaman millin pienemmiksi kuin jäljentämäni kirjain. Näin varmasti sain valkoisen maalin näkyviin kirjainten väliin.

Tekstin valmistumisen jälkeen oli aika leikata suikaleita:

Paljon suikaleita kaikista mahdollisista jämä-papereista katsomatta väriin tai kuviointiin, myös yksiväriset hyväksyttiin mukaan!

Ja sitten:

Sitten olikin se työläin vaihe, eli suikaleiden liimaaminen ja leikkaaminen numeroiden muotoon, kuitenkin niin, että kirjainten ja numeroiden reunoille jää valkoinen maali näkyviin. Askarteluveitsi tuli todella tarpeeseen!

Useampi tuntihan siinä meni, mutta lopputulos on parempi kuin uskalsin toivoa:

Tykkään! Päätin onneksi jo alussa, että minkään viivan tai reunan ei tarvitse olla viivasuora ja se päätös toi suurta mielihyvää (ikuiselle perfektionistille) kortin edetessä. Aluksi ajattelin lisääväni kaikenlaista koristetta, nauhaa, nappia tähän, mutta en lisänytkään. Mielestäni tämä on just hyvä näin :)

Näissä näkyy paremmin nämä mun "valkoiset reunat":

Ja tämmöinen oli "Iso 40" tarina :)

Akkaväen Apupaketti

Hyvä ystävä on menossa naimisiin ihan tuota pikaa ja hänelle järjestettiin polttarit. En itse pääsyt mukaan koko päiväksi, joten halusin antaa hänelle jotakin. Jotakin pientä ja hauskaa... Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi vaikka ja mitä. Lopulta päätin koota hänelle "Akkaväen Apupaketin". Osa näistä on netistä löydettyjä juttuja ja osan keksin itse, en varmaan ensimmäistä kertaa maailmassa, mutta kuitenkin.

Apupaketti näyttää tältä:

Ja se sisältää seuraavat apuvälineet arkeen:

Pattereita... sitten kun omat ovat loppu...

Kuminauhaa... kun tarvii venyy-yyyy...

Vaseliiniä... ja taas luistaa... (ihan mikä vaan)

Mustat sukat... niin sun ei tarvi olla...

Tulitikut... että edes joskus sytyttää...

Rautalankaa... jos pitää vääntää rautalangasta...

Tikkuja... joka vanhoja kaivelee... (sitä tikulla silmään)

Kello... mikään ei tule kello kaulassa... (vanhuus eikä vahinko)

Peili... joskus on itsekin katsottava... (tai löytää syyllinen)

Kynttilä... EI saa polttaa molemmista päistä...

Löysin netistä hauskan lahjakortti-idean ja tein sankarille viisi "kaukosäädin" lahjakorttia. Nämä siis miehelle annetaan, jotta hän saa kerrankin kaukon itselleen :) Kaikissa viidessä kortissa on eri ajat, joihin lahjakortti oikeuttaa. Nämä toiset, joihin idea tuli omasta päästä, "ota olut ja rauhotu" -kortit ovat "lepyttelykortteja" seuraaviin tilanteisiin: 1. Kun vaimo on shoppaillut liikaa... 2. Kun vaimo lähtee (taas) tyttöjen iltaan... 3. Kun valkoinen työpaita onkin pesun jälkeen pinkki... 4. Kun vaimo unohti laittaa ruokaa... 5. Kun vaimo kaipaa hetken hiljaisuutta...

Kokonaisuutena tämä oli hauska lahja! Saatiin hyvät naurut! Ja tämä pitää ehdottomasti antaa saajalle niin, että antaja kertoo koko ajan mihin tarkoitukseen mikäkin on. Tässä oli helppo ottaa hääparin elämästä, työstä, perheestä ja muusta viitteitä tarvikkeiden käyttötarkoitukseen.

Kaikki "tagit" on tehty hyvin yksinkertaisesti. Teksti on printattu, leikattu, pyöristetty kulmat ja turhittu vähän musteella. Sitten vain erivärisiä kartonkeja leikataan sopivan kokoisiksi, pyöristetään, tahritaan musteella ja tekstilappu liimataan kiinni. Reijät naurua varten haluamaasi kohtaan ja narulla kii. Helppoa! Tähänkin olisi saanut menemään paaaaaaljon enemmän aikaa, mutta tunnetustihan tuo aika ei ole mun puolella :)

Nikkarointeja

Koulussa päästiin tekemään puutöitä, joista nautin suuresti!! Nämä ovat olleet jo kauan valmiina, mutta pitihän niidenkin tänne päästä. Kuvat ovat vähän mitä sun sattuu, nyt ei ollut mahdollisuutta kuvata kaikkia uudestaan.

Tämä oli minun näyttötutkintotyö, aputaso á la Maakari:

Ja tässä pintakäsiteltynä:

Valkoiset osat ovat maalattu petsilakalla ja taisinpas vetästä kolmeen kertaan. Kanteen on käytetty Vanhan Ajan Viimeistelyä. Nyt voisin valita pintakäsittelyaineet toisin, kun kokemusta on kertynyt. Aputasolle ovat päätyneet lasipurkit ja keittokirjat, vallan käytännöllinen kapistus siis :)

Lokerikko oli aivan ex-tempore työ ja se menikin siskolle koru-lokerikoksi:

Ja täytyypä sanoa, että nyt kun näen tämän täynnä ihana koruja, niin tekisi mieli tehdä itselle samanlainen. Lokerikkoon käytin myös petsilakkaan ja sen kuivuttua leimasin ihan tavallisella askartelumusteella laatikon pinnan kauttaaltaan sekä "jewelry" tekstin. Tähän en tainnut laittaa edes lakkakerrosta päälle ja hyvin on pysynyt!

Nämä pakit olivat ihan ensimmäinen puutyöni koulussa:

Alempi pakki, joka on isompi, meni siskolle työkalupakiksi. Muuten hyvä, mutta hän ei ole raskinut laittaa siihen työkalun työkalua... On kuulemma liian hieno pilattavaksi likaisilla työkaluilla, vaikka juuri sitä varten tämän tein. Pienempi pakki jäi itselle ja on tällä hetkellä koristeena ja kauniiden vanhojen patenttipullojen säilytys pakkina. Nämä on myös käsitelty Vanhan Ajan Viimeistelyllä.

Ollapa oma verstas... :)

Kortista tuli "kirja"

Lähti vähän lapasesta tämän onnittelukortin teko... Oli niin rakas ihminen kyseessä, että halusin tehdä jotain muuta kuin vain tavallisen kortin ja lopputulos oli tämä:

Ideat lähti vyörymään ja rönsyilemään tätä tehdessä, joten niinhän siinä kävi, että aika loppui kesken... Sain kyllä koko kortin valmiiksi, mutta olisin voinut viimeistellä ja lisätä juttuja hamaan tulevaisuuten asti :) Olen kyllä lopputulokseen tyytyväinen, vaikka aina ois omasta mielestä parannettavaa...

Tästä kannesta pidän toooodella paljon! Taustapaperi on ihana, kirjaimet maalasin ja leimasin. Nauhat on vain solmittu renkulaan.

Sivu 1 on maalattu ja yksikertaisesti lisätty vain sankarin täydet kymmenet. Toinen sivu on vuorattu taustapaperilla, johon tehty kuviot maskilla ja musteella. Teksti on embossattu.

Kolmanteen sivuun käytin jälleen taustapaperia, maskia ja mustetta. Mittanauha on tarra, jonka pysyminen oli taistelun tulos. Viereinen sivu on reunoilta maalattu ja päälle liimattu palanen vanhasta kirjasta. Sitten taas maskia ja mustetta. Semmoinen moka kävi, että kirjan sivua liimatessa en älynnyt ollenkaan tarkistaa missä on renkulan paikka ja tietenkin teksti on nyt väärinpäin, mutta ei haittaa!

Viides sivu on tehty samalla lailla kuin neljäskin ja numerot on leimattu. Seuraavaan tulikin prossimaali ja tarrakirjaimet. Alareunaan piti tulla eyeletit, mutta mun työkalu ei suostunut niitä kiinnittämään tai sitten vika oli käyttäjässä... Valmiisiin ja liian isoihin reikiin lisäsin haaraniitit.

Tämä 7:s sivu on myös maalattu pronssimaalilla, vaikkakin tässä näyttää enemmän kultaiselta. Viereinen sivu on päälystetty kartongilla, teksti leimattu ja siirtokuva lisätty. Tässä vaiheessa alkoi jo aika loppua, lopputulos ei siis ihan ole sitä mitä ajattelin.

Viimeisen aukeaman vasen sivu on päälystetty lahjapaperilla ja numerot on embossattu. Oikea sivu on myös kartongilla vuorattu, vähän maskia ja mustetta, teksti käsin kirjoitettu ja pari maalattua koristetta lisätty.

Takakanteen en sitten mitään ehtinytkään tekemään...

Oli tosi kiva tätä tehdä, aikaa tosin olisi voinut käyttää vieläkin enemmän. Kortin saaja oli onnesta soikea ja se on pääasia :)