Ikkunataulu valmiina

Sainhan mie tämän tehtyä. Meinasi kyllä jäädä tekemättä, kun sitä tiettyä teippiä ei ensin meinannut löytyä. Löytyi sitten kumminkin, juuri kun ajattelin, että ei sitä olekaan enää jäljellä.

Aikaisemmassa postauksessa, Ikkunataulu, pähkäilin tuota kuvien kiinnitystapaa. Ei se sitten mennyt kuin elokuvissa. Kaksipuoleinen teippi keräsi jokaikisen pölyhiukkasen joka paikasta, niin että teippi näkyi selvästi kuvien ylä- ja alareunoissa. Joten luovutin ja laitoin kuvat lasien päälle.

Kyllähän ne tuossakin menee, mutta joku kaunis päivä vielä keksin miten saan kuvat lasin taakse. Ja jos jollakulla hoksottimet pelaa paremmin, niin kaikki vinkit ovat tervetulleita!

Ikkunataulun päällä olevat kehykset ovat Isän tekemiä ja siksi todella arvokkaita mulle. Mulla on aikeissa maalata olohuoneen vastakkainen seinä ja ajattelin, josko nuo pikkukehykset maalaisi myös samalla värillä. Hmm... sitä sietää miettiä. Niin ja olis ihana maalata tuokin seinä, mutta tulin siihen tulokseen etten tähän vuokra-asuntoon tee enempää pintaremonttia. Laitoin makuuhuoneeseen aivan ihanan tapetin, joka siis jää siihen kun tästä lähdetään. Nyt se ehkä vähän harmittaa, koska kyseistä tapettia ei valmisteta enää. Mutta nautin siitä nyt vielä kun voin!

Hyvää Ystävänpäivän iltaa!

Aarre no.2

No niinhän se viikonloppu sitten oli ja meni, viuhahti vain! Joskus käy näin, ettei edes tajua, kuinka nopeasti nämä päivät vain vierivät eteenpäin...

Tässäpä nyt sitä luvattua kuvamateriaalia aarteen kotiin saapumisesta. Olihan homma roudata viidenteen kerrokseen, onneksi oli puolisko ja lisäkädet apuna.

Kaappi on siis huudettu huuto.net:stä ja onneksi sijainti oli lähellä, joten aika nopeasti huudon päättymisen jälkeen sain tämän aarteen haettua. Sisuksiina syö juuri niin paljon tavaraa, kuin olin toivonutkin. Kaikki kankaat, maalit, koulukansiot, tapetit ja muut tuiki-tarpeelliset-tavarat on nyt siististi omilla paikoillaan kaapin sisuksissa. Tämä oli kyllä nii-iin hyvä ostos, että! Aikaisemmin kaikki edellä mainittu tarpeisto lojui työpöydän alla ja vieressä, aiheuttaen suunnatonta päänvaivaa ja ärsytystä. Meillä kun ei ole työhuonetta, vaan työpiste, joka on ensimmäinen minkä ovesta astuessaan näkee. Nyt tila on siistimpi ja selkeämpi, mutta ei vielä valmis. Seuraava projekti onkin viedä työpöytä verstaalle ja loihtia tälle uusi-uljas-ulkonäkö.

Ja tulipa tässä huomattua, että mun kamera ei ole tikissä. Se on vanha ja vaikea. Käynnistyy jos haluaa. Jos haluan sen käynnistyvän, joudun antamaan pari napakkaa iskua. Ei hyvä. Tahtoo uuden!

Tässä vielä pari fiilistely kuvaa.

Ikkunataulu

Ostin ajat sitten neljä vanhaa valkoista ikkunaa, joissa on kolme ruutua kussakin. Maali on tietysti {niin kuin kuuluukin minun makuuni} kulunut, muutoin ovat hyväkuntoiset ja ikkunalasit ovat ehjiä. Yksi niistä on päätynyt olohuoneen seinälle television yläpuolelle vaakatasoon. Olen jo kauan halunnut käyttää ikkunaa tauluna ja vihdoin sain asialle tehtyä jotain.

Puoliskon ottamista kuvista Mexicon ja Kuuban reissuilta oli vaikea valita kolmea kuvaa, kaikki olivat niin hienoja! Pienen pohtimisen jälkeen oli kolmen kärki kuitenkin aika selvä:

Järjestystä en vielä tiedä, mutta kuvat on nyt kehitetty ja odottavat viikonloppuna tapahtuvaa asennusta. Mietin vielä, että miten saan kuvat lasin taakse ilman, että mitään kiinnitysmenetelmiä näkyy. Haluan, että kuvat ovat lasin takana, jolloin tulee enemmän se fiilis, että kuvat ovat "kehystettyjä". Kävisiköhän tuollainen skräppäykseen tarkoitettu kaksipuoleinen ohut teippi? Mikä ikinä sen oikea nimi onkaan... Sitä löytyisi sopivasti laatikosta, täytyypä kokeilla. Jos ei toimi, niin milläs ne sitten laittaisi? Ehdotuksia otetaan vastaan!

Kun saan ikkunatauluni valmiiksi, niin laitanpa tännekin kuvia.

Lauantaina haen myös viimeisimmän aarteen, jonka huusin huuto.net:stä, en jaksais enää odottaa!! Siitäkin aarteesta viikonloppuna enemmän!

Aarre no.1

Rakastan elämää nähneitä huonekaluja! Nykyään kaikki kotiini tiensä löytävät huonekalut tulevat joko kirppareilta, huuto.net:stä tai muista aarreaitoista.

Tällä hetkellä mua odottaa vähintään viisi fiksausta kaipaavaa aarretta. Tässä kuitenkin yksi, jonka löysin mahtavasta nettikirppiksestä, anno.fi:stä. Jonkun verranhan tuolta tilaamalla pitää noita kuljetuskustannuksia maksaa, mutta jos johonkin silmäni isken, niin se on sitten saatava.

Tämä aarre odotti siskon varastossa useamman kuukauden, ennen kuin pääsi kotiin. Ajattelin, että haluan ensin laittaa sen kuntoon ja sitten vasta roudata kerrostaloasunnon viidenteen kerrokseen...

Tältä se siis näytti ennen.

Päätin, että siitä pitää poistaa kaikki, siis kaikki maalikerrokset ja niitähän oli! Kädet oli väliin niin kipeät, ettei pystynyt liikkumaan, mutta niin vain sinnikkään päättäväisesti ne lähti. Olihan sitä maalia huikeat neljä kerrosta. Joku ehkä miettii, miksen vain hionut ja maalannut päälle, vastaus on; en halunnut. Halusin löytää puhtaan puun noiden kerrosten alta ja antaa kokonaan uuden elämän tälle aarteelle. Vetimet ei luonnollisestikaan viehättäneet, joten ne meni vaihtoon. Lisäksi laatikostosta puuttui jalat kokonaan, alle oli kiinnitetty lastulevystä kyhätty sokkeli. Hieman pohdiskelua ja mietintää miten saa uudet jalat tehtyä, kun pohjan etu- ja takaosa olivat eri korkeudella ja kiinnitystilakin oli vähissä. Kyhäsin uuden pohjan, johon kiinnitin takajalat ja etujalat sain kätevästi kiinnitettyä etu-ala-levyyn, jos ymmärrätte mitä tarkoitan...

Ja tässä on paikkansa kotoa löytänyt aarre. {Pahoittelen huonoa kuvalaatua, parempia kuvia tulee, kun työpiste on kokonaan valmis.}

Mie niin rakastan!!

Maalipurkin uusi elämä

Tuunailtiin koulussa messuille maalipurkkeja. Oli kiva keksiä uusia käyttöideoita purkeille ja kyllä niistä kaikille löytyi käyttöä.

"Plastic Bag´s" toimii kotona {toinen siskolla} muovipussien säilytyspurkkina. Isoon purkkiin olen säilönyt ompelutarvikkeita ja hyvin toimii.

Oma Blogi

Nyt vihdoin pääsin ja ehdin tämän ikuisuusprojektin kimppuun!

Blogi on perustettu jo melkein kaksi vuotta sitten, hyvin nopeasti tehtynä ja vain yhdellä kirjoituksella varustettuna. Sitten tuli kaikkea muuta ja blogi jäi, jäi hyvin pitkäksi aikaa...

Mutta nyt, muutaman tunnin istumisen, muutaman eri kuvankäsittelyohjelman lautauksen, muutaman voimasanan ja mielettömän onnistumisen tunteen jälkeen, voi sanoa, että blogi on tällä erää valmis käytettäväksi!

Täällä voit seurata mun kädentöitä, oli ne sitten sisustamista, askartelua, huonekalujen kunnostamista/tuunausta, käsitöitä tai muuta, mihin nyt satun innostumaan. Innostun helposti ja aivoissa on oma lokero kaikille niille töille mitkä on vielä kesken tai toteuttamatta. Mutta tuolla pääkopassa ne on tallessa ja joku päivä ne on myös tehty, tämä lupaus on itselleni.

Tervetuloa!